ÄÄNI KUNTOUTUSPSYKOTERAPIASSA

maikki_blogImg

ÄÄNI KUNTOUTUSPSYKOTERAPIASSA

 

Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on lisätä kuntoutujan mahdollisuuksia opiskella tai jatkaa opiskelua, palata työelämään tai tukea siellä olemista tai saavuttaa sellainen henkinen tasapaino, joka mahdollistaa arjessa selviämisen omatoimisesti. Kuntoutuspsykoterapia on kelan kustantamaa terapiaa 16–65 vuotiaille, josta asiakas maksaa omavastuuosuuden. Omavastuuosuus on n. 25–40% kokonaishinnasta, riippuen palveluntuottajan hinnoittelusta.

Valtaosa psykoterapiasta on verbaaliterapiaa eri viitekehyksillä. Joskus terapiaan menolle voi olla kynnys juuri tuo verbaalisuus. Henkilö, jolle asioiden kertominen ei ole helppoa tai aktiivinen sanavarasto vaihtelee myös vireystilasta johtuen, keskusteluterapia voi ahdistaa. Toki terapiassa voidaan tehdä erilaisia harjoituksia ja tehtäviä, jotka eivät vaadi verbaalista vuorovaikutusta.

Kelan hyväksymää kuntoutuspsykoterapiaa on myös musiikkiterapia. Psykoterapiaa antaa vain psykoterapiakoulutuksen käynyt Valviran hyväksymä psykoterapeutti ja musiikkiterapiaa antaa kolmivuotisen musiikkiterapiakoulutuksen saanut musiikkiterapeutti. Musiikkiterapiassa musiikki toimii välineenä asioiden käsittelyssä ja tulkinnassa. Musiikkiterapiassa myös keskustellaan ja pohditaan asioita tilanteen mukaan.

Musiikkiterapia kuntoutuspsykoterapiana on oiva mahdollisuus käsitellä monenlaisia asioita. Musiikkiterapia sopii kaikenlaisiin haasteisiin, mutta ei välttämättä kaikille henkilöille. Musiikki tavoittaa ihmisen sellaisia osa-alueita, joihin ei verbaalisuus välttämättä kykene. Musiikkiterapeutti on ammattilainen keräämään dataa siitä, mitä – miten – miksi asiakas musiikkia käsittelee, soittaa, laulaa jne. Musiikki on sanatonta kieltä, jonka ”puhuminen” on meihin sisään rakennettu. Musiikkiterapeutti vastaa asiakkaan soittoon omalla soitollaan ja saa aikaan vuorovaikusta, jonka asiakas kokee vapauttavana ja onnistuneena. Asiakas itse tuottaa juuri sitä musiikillista informaatiota, joka hänelle sillä hetkellä on tärkeää. Ulkopuolinen musiikki koskettaa yleensä kuulijaansa vasta sitten, jos se sisältää sopivan määrän informaatiota. Informaatiolla tarkoitetaan muistikuvia ja asioita, joita siitä kuulijalle tulee mieleen tai johon hän voi itseään ja kokemuksiaan peilata. Musiikki, jossa ei ole mitään kuulijalle tuttua, on tylsää ja musiikkia jossa informaatiota on liikaa, ei jaksa kuunnella. Kun tuottaa itse musiikkia, on se juuri sitä joka puhuttelee sillä hetkellä ja toimii terapiaprosessissa.

”Eräs paniikkikohtauksista kärsivä kuntoutuspsykoterapia-asiakas halusi kokeilla musiikkiterapeuttista prosessia. Sovimme, että teemme soiton jostakin tilanteesta jossa hän on kokenut onnistumista ja rentoa oloa ja äänitämme soiton. Asiakas palauttaa mieleen tilanteen, josta terapeutti ei ole tietoinen. Hän soittaa tilannetta läpi ja sovitaan, että asiakas päättää, milloin soitto loppuu eli mihin tilanteeseen hän soiton jättää. Asiakas aloittaa Tenori-alttoksylofonila ja minä pianolla, jatkaa yksin Handpannulla, seuraavaksi metallofonilla johon minä vastaan nk. hoitorummulla. Hän päättää soittoprosessinsa Tenori-Alttoksylofoniin. Asiakas aloitta soiton rytmisesti yksinkertaisella soitolla ja rakentaa soittoon dynaamisesti erilaisia soittoja.  Asiakas päättää soittoprosessinsa ensimmäiseen soittimeensa Tenori-Alttoksylofoniin. Soittoa kestää reilut kuusi minuuttia, joka äänitetään samalla.”  Jotakin tapahtui, mutta mitä?

Asiakas voi haluttaessa kertoa, mutta se ei ole välttämätöntä. Lupaan lähettää heti tuotoksen hänelle sähköpostiin. Myöhemmin asiakas kertoo, kuinka hän on hyödyntänyt omaa musiikkiaan tunnistaessaan paniikkikohtaustilanteen ensioireet ja kokenut sen toimivan erittäin hyvin. Asiakas on tallentanut musiikin kännykkäänsä ja laittaa korvanapin korvaansa aina, kun tilanne tuntuu ahdistavalta. Kohtaukset ovat huomattavasti vähentyneet ja asiakas on löytänyt ja oivaltanut itse toimintamallin, joka helpottaa jo paniikkikohtauksen tunnistusvaiheessa.

Em. esimerkki on vain yksi esimerkki musiikkiterapian mahdollisuudesta kuntoutuspsykoterapiassa. Juuri siksi, että musiikkiterapiassa ei tarvitse osata soittaa eikä laulaa, se on merkityksellistä. Carl Orff on sanonut aikoinaan ”musiikkia ei ole vain kaikki se, mikä on nuotinnettu”.

Lapsilla musiikkiterapia toimii sekä toiminnallisena että psykoterapeuttisena mahdollisuutena kuntoutusprosessissa. Meillä Ääniavarassa musiikkiterapiaa tehdään laaja-alaisesti ja meillä on mahdollisuus kokeilla kuntoutuspsykoterapiassa musiikkiterapian menetelmiä. Meillä on laaja akustisten soittimien arsenaali, joka mahdollistaa miellyttävän äänen tuottamisen sekä välineet, jotka mahdollistavat omien tuotosten äänityksen jälkityöskentelyn tueksi niin aikuisilla kuin lapsilla. Suosittelen kokeilemaan musiikkiterapiaa niin omana terapiana kuin kuntouttavana psykoterapiana.

”MUSIIKIN STIMULOIVA VAIKUTUS AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA OHJAA MEIDÄN TOIMINTAA TAVALLA, JOHON HILJAISUUS EI KYKENE”

 

Ääninäyte

 

Tehtävä:

Etsi läheltäsi soittimia tai soittimeksi sopivia tavaroita. Mikäli sinulla ei ole soitinta siihen, voit tehdä soittoa keholla, soittaen lattiaan tai pahvilaatikkoon esimerkiksi riisitikuilla tai vesipulloon puhaltaen. Palauta mieleesi jokin onnistunut muisto, mieluinen paikka tai kokemus. Soita se ja äänitä kännykällä. Kuuntele soittosi ja elä hetki uudelleen.

 

-Maija-Riitta Hirvonen-