ÄÄNET KEHOSSA JA KEHOSTA

maikki_blogImg

ÄÄNET KEHOSSA JA KEHOSTA

 

Kehomme soi mitä ihmeellisimmissä tilanteissa ja paikoissa. Kehomme myös ottaa vastaan ääniä ja reagoi niistä. Olemmeko tulleet ajatelleeksi, että ääniaallon vaikutus kehoomme on merkittävä? Suuri osa kehostamme on nestettä, jossa ääniaalto kulkee aivan kuin järven pinnalla sen toiselle puolelle. Kuluneella viikolla katsoin uutista televisiossa konsertista, jossa yleisö istui orkesterin ympärillä kuka missäkin. Taisipa joku istua jonkun soittajan vieressäkin. Kapellimestarille siinä oli haastetta, mutta kuulijalle aivan uudenlainen kokemus. Uskon, että myös kuulijan keho reagoi asiaan eri tavalla, kuin perinteisessä konsertissa. Olisi ollut mielenkiintoista haastatella kuulijoita siitä näkökulmasta, missä heidän kehossaan soitto tuntui ja minkälainen vireystila oli konsertin jälkeen? Useinhan me ajatellaan, että näihin vaikuttaa pääasiassa se musiikki, eikä niinkään se, kuinka lähellä äänilähdettä me olemme. Tällaisia konsertteja toivoisin lisää.

Kehollamme voimme tuottaa myös ääniä, rytmiä ja soundimaailmaa itse. Keho on ainutlaatuinen soitin, jossa on useita mahdollisuuksia tuottaa ääntä, rytmiä ja ääntä tehokeinona. Ihmiskeho on alkuperäinen soitin ja instrumentti, jonka jokainen ihminen hallitsee. Jo pieni vauva kiinnittää huomionsa kehon ääniin ja tuntemuksiin ja oivaltaa nopeasti, kun hänen kehon ääneensä reagoidaan. Korostan siis, ääneen reagointia. Se on myös mahdollisuus vastavuoroiseen kommunikaatioon silloin, kun ei vielä ole tai ei ole olemassa puheääntä.

Käytettäessä kehoa eräänlaisena rytmisoittimena, käytetään siitä nimeä Body Percussion. Sitä voidaan tehdä yksin tai yhdessä. Ääni syntyy siitä, kun kehoa tai keholla tuotetaan ääntä raaputtamalla, hankaamalla, koskettamalla tai tömistämällä. Kehosoittotapoja ovat mm. tömistys ja taputus. Tömistyksessä poljetaan jommallakummalla jalalla lattiaan tai jollekin hyvin resonoivalle pinnalle. Apuna voidaan käyttää myös nilkkoihin laitettavia erilaisia kilistimiä (itse tehtyjä), joilla korostetaan iskuja. Jos halutaan nk. takapotkua korostettavaksi, tehostus soitin kannattaa laittaa ei-vahvaan jalkaan (ei ole aloitusjalka). Taputuksessa taputetaan käsiä yhteen tai eri puolille kehoa. Äänen vaihtelut syntyvät muuttamalla soittotekniikkaa. Käsiä voidaan taputtaa eri asennoissa, sormet yhdessä, sormet koukussa, sormet suorina tai vaihdellen eri käsiä toisen päällä (vasen päällä, oikea päällä).

Olemme kehittäneet KOKOKEHO kehorytmikortit, jotka kehittävät rytmitajua, motoriikkaa, oman kehon hahmottamista ja liikettä sekä matemaattista ajattelua. Kehon käyttö soittimena tukee musiikillisten elementtien kokonaisvaltaista kokemista ja auttaa sisäistämään rytmisiä taitoja. Matemaattinen ajattelu liittyy kognitiiviseen toimintaan ja loogiseen päättelykykyyn. Siinä tarvitaan myös muistia, joka palauttaa mieleen jo aiemmin opittua ja koettua asiaa ja yhdistää sen uuteen. Muisti koostuu neljästä osa-alueesta: tallentamisesta, säilyttämisestä, palauttamisesta ja tunnistamisesta. Liikkeen ja äänen mukaan ottaminen matemaattiseen ajatteluun tukee kokonaisvaltaisesti oivaltamista ja kehittää nk. synapsien l. hermoliitosten toimintaa. Erityisesti lasten aivoissa syntyy uusia solujen välisiä yhteyksiä. Kokonaisvaltaisella toiminnalla KOKOKEHO- korttien avulla kehitetään muistia myös sellaisilla soluilla, jotka muuten keskittyvät muihin tehtäviin.

Meiltä voit tilata em. KOKOKEHO kehorytmikortit itsellesi ( sähköpostilla info@aaniavara.fi) ja päästää oma kehosi soimaan.

kokokeho thumb

 

Tehtävä:

Keksi oma soittosarja tömistyksillä ja taputuksilla ja kokeile tehdä sitä jonkin tutun kappaleen tai musiikin päälle samanaikaisesti. Kiinnitä huomiota, kumpaan keskityit enemmän, omaan soittoon vai kuuntelemiseen yhteisen tuotoksen aikaan saamiseksi?

 

-Maija-Riitta Hirvonen-