KIUSAAMISEN ÄÄNI

blogi

KIUSAAMISEN ÄÄNI

 

Koulukiusaaminen on aihe, jolle ei näy loppua. Sitä ei voi missään tilanteessa hyväksyä eikä sallia. koulukiusaamisen estämiseksi on kehitetty paljon erilaisia toimintamalleja, kuitenkaan siinä juurikaan onnistumatta. Mistä siis voi olla kyse? Kenen tehtävä on puuttua koulukiusaamiseen? Onko se opettajien, vanhempien vai kavereiden tehtävä? Vai olisiko se ihan jonkun muun tehtävä?  Olisiko näkökulman vaihtamisen aika? Keskiössä ei olisikaan itse kiusaaja tai kiusattava vaan koulussa/työpaikalla viihtyminen ja sen eteen työskenteleminen.

Kiusaaja tai kiusattava on usein henkilö, jolla on jostakin syystä ”paha olo” ja hän usein haluaisi olla tai tehdä asioita, joita kiusattava tai jopa kiusaaja osaa tai tekee. Usein kyse voi siis olla nk. peilisolujen ”vääränlaisesta aktivoitumisesta”, jossa ne saavat kiusaajassa tai kiusattavassa aikaan ei-toivottua reagointia omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Oletko kuullut Brittiläisen opettaja Sue Youngin kehittämästä menetelmästä ”kannustusryhmästä” (kannustusryhma.fi)? Kannustaminen on aina parempi ja motivoivampi vaihtoehto kuin syyllistäminen. Kannustaminen ei tarkoita, että kannustetaan kiusaamiseen, vaan siihen, että etsitään asia jota kannattaa tehdä. Kannustusryhmä on lähestymistapa, jossa ei etsitä syyllisiä, vaan yritetään löytää keinoja, jotta myös kaikki ne oppilaat/työkaverit joilla on ”paha olla” viihtyisivät koulussa/työpaikassa. Kannustusryhmä voi olla tällainen ryhmä, johon siis kuuluu sekä kiusaajia että kiusattavia sekä heidän kavereitaan. Kouluissa, joissa on otettu kannustusryhmät käyttöön, on saatu hyviä tuloksia nopeasti. Menetelmästä on kehitetty myös erilaisia versioita, joista tunnetuin The No-Blame Approach. Kannustusryhmästä löydät lisätietoa Youtubesta, kuten menetelmän kehittäjä Sue Youngin suomeksi tekstitetty haastattelu osoitteesta: http://tiny.cc/roanjy

Näin myös musiikkiterapeuttina mietin, voisiko koulussa olla oppilailla mahdollisuus mennä välitunneilla tai opettajan lähettämänä soittamaan? Musiikkiterapeutin vierailupäivät olisi oiva mahdollisuus purkaa oppilaiden kanssa tilanteita. Monestihan oppilaat menevät terveydenhoitajalle, kun joku asia painaa mieltä. Musiikkiterapia on yksi kuntoutuspsykoterapian toimintamuoto ja musiikkiterapeutin kanssa oppilas voisi purkaa tilannetta ilman sanoja ja vaatimuksia ja kertoa, mikä hänet on pannut toimimaan ei-toivotusti. Usein yhdessä soittaminen ja terapeutin ammatillinen tulkitseminen ja kohtaaminen avaa asioita ja oppilas voi mielikuvasoittamisen yhteydessä tuottaa asiaa, joka häntä ahdistaa. Myös parityöskentelyssä soitto toimii vuorovaikutuksen mahdollistajana.

Tapahtuipa kiusaaminen millä tasolla tahansa, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä, kannustaminen tuottaa nopeammin tulosta kuin syyllistäminen. Jokainen meistä sortuu välillä syyllistämiseen, mutta tiedämme myös, että syyllistämisen takana usein on oma paha olo jostakin josta kukaan ei ole kiinnostunut. Eikä aina välttämättä halua kaikkea toisille kertoa, mutta haluaisi olla mukana kokemassa onnistumista ja hyvää oloa. Ensin pitää kuitenkin tiedostaa ja keskustella siitä, minkälaista oleminen olisi silloin, kun kaikki viihtyisivät? ”Kun seuraavan kesän/loman/vapaan jälkeen tulisin kouluun/työpaikkaan, toivoisin että…”

 

Tehtävä:

Tee itsellesi viiden asian lista niistä asioista, joiden toivoisit olevan muuttunut, kun seuraavan loman jälkeen menet kouluun/työpaikalle.

 

-Maija-Riitta Hirvonen-