VARHAISEN TUEN ÄÄNI

blogi

VARHAISEN TUEN ÄÄNI

 

Viimeaikainen keskustelu soite-uudistuksesta on täyttänyt lähes kaikki äänitorvet. Soite-uudistuksellahan pyritään turvaamaan kaikille ja kaikkialla tarpeelliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuus on kuitenkin pitkälle meidän lastemme käsissä ja jopa tällä hetkellä olevien pienten päiväkotilasten käsissä. Mikäli he eivät saa turvattua alustaa elämälleen ja apua sekä tukea haasteissaan, voiko tulevaisuus olla turvattu? Me kaikki tiedämme, kun ihminen tipahtaa sosiaalisen verkoston ja koulutuksen ulkopuolelle, sieltä nouseminen vaatii paljon ponnisteluja ja myös paljon euroja tukiprosessiin.

Meillä on ennalta ehkäisevää tukea, matalankynnyksen tukea, tehostettua tukea sekä monia muita muotoja, joilla pyritään antamaan apua niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin myös perheille. Kuitenkin törmään usein työssäni asiaan, jossa avun ja tuen piiriin pääseminen tai hakeutuminen on vaikeaa. Ei tiedetä, mitkä tuet ja palvelut ovat maksuttomia ja mitkä maksullisia? Myös erilaiset väylät ja polut eri tukien piiriin ovat moninaisia. Koko ajan tulee lisää erilaisia yksiköitä, joilla pyritään helpottamaan tuen piiriin pääsyä, mutta ne eivät useinkaan tavoita asianosaisia tai niihin lähteminen viipyy ja on vaikeaa. Tuen piiriin pääseminen ei aina ole asianosaisten itsensä hakeutumisen haaste, vaan tilanne voi olla jo kärjistynyt niin pitkälle, ettei tuen piiriin ja avun hakeminen jaksa enää kiinnostaa. Siinäkin herkkyys on voinut mennä jo ohi, vaikka tarve säilyy ja usein jopa kasvaa ajan myötä.

Mitä voisi olla varhainen tuki? Meille Ääniavarassa varhainen tuki voisi olla vaikka sitä, että jalkaudutaan sinne, missä meidän asiakkaat ovat, kuten päiväkotiin tai kouluun. On jo aika päästä irti ajatuksesta, että jokainen ammattikunta tekee töitä omissaan ja kohdata oikeasti se moniammatillinen tiimi. Se, että terapeutti jalkautuu päiväkotiin, on tuttua fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian puolelta. Mutta se, että terapeutti jalkautuu päiväkotiin myös vanhempia ja henkilökuntaa varten, on vielä uusi asia. Varhainen tuki voisi olla sitä, että terapeutti tuo oman ammattitaitonsa jo muutaman kerran tapaamisella ja keskustelee henkilökunnan ja lasten vanhempien kanssa tuen tarpeesta. Jo muutama kerta lasten kanssa työskennellessä, vaikka pienen ryhmän kanssa, antaa viitteitä lasten taidoista hieman erilaisesta näkökulmasta kuin kasvatushenkilöstö sen tekee. Kun tähän lisätään vielä vanhempien tuki ja henkilökunnan koulutus vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön, ollaankin jo melkoisen hyvän asian äärellä. Terapeutti osaa jo em. perusteella suositella eri terapiamuotoja lapsille tai yleensäkin sitä, onko tuella saavutettavissa helposti tavoitteita?

Tällaisen ryhmämuotoisen yhteistoiminnan hyödyt ovat moninaiset. Lapset saavat työskennellä tutussa ympäristössä (terapeutilta jää päiväkoti- tai koulukäynnit vähemmiksi), henkilökunta voi osallistua terapeuttiseen prosessiin ja saa uusia näkökulmia työskentelyyn sekä vanhemmilla on matala kynnys vertaisryhmään ja omien voimavarojensa etsintään.  Kaiken lisäksi toiminta on kustannustehokasta, lähes 1/5 siitä, jos jokainen kävisi erikseen alkuarvioinneissa ja ohjauksissa. Em. toiminnalla päästään myös mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti työskentelyn alkuun, kun taas nykyisen perhepolitiikan menetelmillä avun piiriin pääsy voi kestää useita kuukausia.

Edellä mainitun toiminnan tärkeänä asiana on, että siinä mukana ovat koulutetut terapeutit. Eihän missään sanota, että vain lähetteellä terapiaan laitettu asiakas saa ”oikeaa terapiaa”? Lähete kuuluu byrokratiaan ja liittyy meidän alle 16 vuotiaiden maksuttomaan tukipalveluun. Voisiko siis kunnille ohjata enemmän varoja varhaiseen tukeen, jolloin heillä olisi mahdollisuus itse räätälöidä ammattilaisten kanssa sopivin tukimuoto asiakkailleen? Sama terapeutti tekee lapsen kanssa terapiaa lähetteellä tai ilman, eikä palveluntuottaja erottele sitä, kuka maksaja on. Tärkeintä on saada apu ja tuki mahdollisimman varhain, jo silloin kun jollakin herää huoli. Myös henkilökunnan jaksamisen kannalta on tärkeää, että heillä on ympärillä tiimi, johon kuuluu myös terapeutteja ja vuorovaikutus toimii kaikkien kesken myös ilman maksusitoumusta.

Ei ole olemassa ilmaista työn tekoa, mutta vapaaehtoistyötä on. Ammattitaitoiset terapeutit eivät voi tehdä työtä ilmaiseksi, mutta usein asiakkaan odottelu on ilmaista ja turhaa, kun terapian voisi aloittaa heti.

Tehtävä:

TIEDÄTKÖ OMAN KUNTASI TERAPIAAN PÄÄSYN PROSESSIN JA POLUN?

 

-Maija-Riitta Hirvonen-