JOULU VAI EI

maikki blogi image

JOULU VAI EI

Joulun alusaika tuo mieleen niin muistoja menetyksistä ja lapsuudesta kuin kokemuksia erilaisista joulun viettotavoista. Viime aikoina keskustelua on herättänyt joulujuhlien viettäminen kirkossa. Toimiessani itse varhaisiän musiikinopettajana pidin yhden Joulujuhlan kirkossa. Syy siihen oli, että juhlan musiikkiesitykset pohjautuivat kirjaan ”Näin Joulu saapui”, jota varten olin säveltänyt ja sovittanut kappaleet ja laulut, jotka  pienten oppilaiden kanssa oli harjoiteltu. Kirjan sanomahan oli Joulun syntyyn liittyvä ja pidettiin kyseisenä vuonna  yhteistyössä seurakunnan päiväkerholaisten kanssa. Näin ollen oli luonnollista, että juhla oli kirkossa. En edes ajatellut silloin sen eettisyyttä. Tosin olihan joku oppilaani vanhempi kyseenalaistanut joulujuhlan vieton jo silloin kirkossa yleisönosastolla paikallislehdessä.

Kasvatus

Meidän kasvattajien on tehtävä ensin itsellemme selväksi, mitä joulu meille merkitsee. Lapsi mallintaa ja rakentaa omat arvonsa sen perusteella, mikä vanhempien mielestä on sallittua ja mikä ei. Kun lapsi menee kouluun häntä sitoo oppivelvollisuuteen ja kouluun liittyvät säädökset, jossa olemassa olevien lakien puitteissa otetaan huomioon yksilöllisyys ja vakaumuksellisuus. Joulu on muutakin kuin kristillinen sanoma. Tosin ilman sitä ei joulua olisi. Itselleni joulu rakentuu vahvasti myös musiikin kautta. Liian aikaisin joulumusiikkien soiminen saa aikaan ”jouluähkyn”, joka ei enää tuo sitä turvallisuuden ja tunteiden sävelten sumua, jonka toivon sen tuovan. Musiikilla on oma paikka, joka eroaa paljon keskustelusta, visuaalisuudesta sekä kineettisestä vuorovaikutuksesta. Joulumusiikkien alkaessa soida voimme nopeasti palauttaa mieleen muistoja aikaisemmista jouluista ja kokemuksista ja rakentaa joulun tunnelmaa. Emme tarvitse siihen valokuvia. Joulujuhla on siis paljon muutakin kuin kirkossa tapahtuva juhla. Se on paljon pieniä asioita, joista rakentuu vahva tunteiden kokonaisuus. Tämä kaikki voidaan myös tuhota kokemuksilla, jossa koetaan traumaattisia hetkiä kuten perheväkivallalla tai liiallisella alkoholin käytöllä.

Kirkon ääni

Vaikka kirkko on usein erilaisten konserttien pitopaikka, on siellä laulettava ja soitettava musiikki rajattua. Jokaisella on oikeus rakentaa joulutunnelma musiikilla, joka itseään puhuttelee. On myös paljon joulumusiikkia joka on globaalia. Matkustaessamme joulun aikaan ulkomaille, saamme heti yhteyden omaan joulutunnelmaan kun kuulemme tutun joululaulun, olkoon se vaikka espanjan kielellä. Oikeastaan enemmän työtä vaatii ulkoistaa itsensä koko joulun tunnelmasta ja ympärillä tapahtuvista asioista. Jos olemme kokeneet menetyksen jonkun joulun aikana, on uuden Joulun kohtaaminen haaste. Se vaatii korvaavia kokemuksia uusista jouluista, jotta voimme jälleen rakentaa omaa uudenlaista ja uusiin kokemuksiin perustuvaa Joulua.

Musiikin voima ja mahdollisuus

Joulun alusaikaan voi liittyä myös stressiä, huolta ja murhetta sekä pelkoja, jotka juurtavat jo lapsuudesta. Joskus pysähtyy miettimään, miksi on niin ”äksy” Joulun alla, vaikka pitäisi olla iloinen kun on edessä vapaata ja rentoa oloa? Syynä voi olla ihan lapsuuden kokemukset joulun alla, jolloin on joutunut pelkäämään tulevaa Joulua ja pitämään tunteet sisällä. Kun sitten on oman joulun aika, kyseinen tunne nousee tiedostamattomista ja aiheuttaa stressiä jo tutuksi tulleessa aikataulussa ennen joulua.  Myös joulumusiikki voi laukaista epämiellyttäviä tunteita. Jonkin määrätyn joululaulun soidessa kuultu ikävä uutinen tai kokemus tuo sen mieleen joka vuosi saman musiikin yhteydessä. Kuinka siis välttää tällainen jatkuva ikävän muiston ylläpitäminen? Kyseiselle kappaleelle, sen sanoille ja sävelille voi alkaa miettimään uusia merkityksiä. Myös se, että sallii itselleen kyseisen musiikin aikana läpikäymisen ko. muistoon, mutta päättää musiikin loputtua muistelemisen ja siirtää ajatuksen muuhun itseä miellyttävään tapahtumaan tai tunnelmaan. On ihan sallittua surra ja muistella ikäviäkin asioita, mutta ei ole mielekästä jäädä niihin pidemmäksi aikaa. Voi olla, että yllätyt ja huomaat, että seuraavana jouluna odotatkin ko. laulua, jotta voit muistella rauhassa siihen liittyvää tapahtumaa. Kyseinen musiikki stimuloi huomattavasti nopeammin muistoa ja rajaa omalla pituudellaan sen muiston ylläpitoa. Mikäli tilanteessa voi vielä pohtia, missä tuntee fyysistä kipua musiikin aikana, voi miettiä jatkossa, missä kehossani tuntuu erityisen hyvältä musiikin aikana. Näin keho saa myös korvaavaa kokemusta epämiellyttävälle muistolle.

Loppu sanat

Joulu on siis paljon muuta kuin yksi joulujuhla kirkossa tai koulussa. Se on miljoona pientä asiaa, tunnelman poikasta, kokemusta, tähtihetkeä ja sanomaa, joista rakentuu meidän jokaisen oma joulu. Lapsuuden joulu on läsnä tässä päivässä ja tämän päivän joulu on läsnä meidän tulevaisuudessa. Emme voi muuttaa lapsuuden joulua, mutta voimme rakentaa omanlaista joulua jonka meidän lapsemme saavat lahjana itselleen.

Mieti, mikä joululaulu tai -musiikki koskettaa sinua eniten ja miksi? Vietä hetki sen parissa ja tunnista kehossasi ja mielessäsi kaikki ne asiat, joita ko. musiikki sinussa herättää. Minun jouluni alkaa tekemästäni laulusta joka vuosi, kun alan sitä hyräilemään ja laulamaan itsekseni.

maikki_listen


‘Tule Joulu’ -kappale:
Säv/San Maija-Riitta Hirvonen
sov. Jarmo Kähkönen
Tuotanto: Pilfink Records